sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Oh it will grow

Oon kuullut monilta haukkuja markettiväreistä, shokkiväreistä ja oikeestaan kaikista väreistä sekä kampaamokäynneistä. Mä nyt ajattelin avata salaista informaatioboksiani ja kertoa omista kokemuksistani ja jakaa vinkit, miten saat parhaan mahdollisen värjäystuloksen. Ajattelin ensiksi lähteä liikkeelle shokkiväreistä, joita mun päässä on ollut vuodesta nakki ja kivi asti ja lähteä siitä ihkaensimmäisestä shokkivärjäyksestä liikkeelle.

Mulla oli pitkät mustat hiukset jostain seiska/kasiluokasta lähtien. Sitä ennen ne oli ollut punamustat ja taas blondit ja lopulta palasin mustaan, koska se oli niin goottia niin goottia. Lukiossa leikkasin hiukseni lyhyiksi ihastuttuani tekorastoihin, joita oli todella raivostuttava letittää mun perseelle asti yltävään tukkaan. Sakset käteen ja polkkatukka oli taattu. Jossakin vaiheessa lukion kolmannella kyllästyin totaalisesti mustiin hiuksiini ja tahdoin ylioppilasjuhliin jotakin säväyttävää. Päätin, että nyt sen sitten teen ja vedän pääni pinkiksi (näköjään auringossa myös ihoni)!
Polkkatukka oli kasvanut rastojen alla salaa mittaa noinkin pitkäksi ja vasta nyt tätä kuvaa katsoessani tajuan, että näytin itseasiassa kivalta tolla tukalla.
Nyt kerron onnistumiseni salat tähän kirkkaan pinkkiin ihmeeseen:
1. Mustasta piti päästä eroon ja laitoin tukkaani kuukauden aikana 4värinpoistoa. Sitä jytyintä mitä kaupasta irtosi (onneksi tukka ei irronnut, koska se oli tuohon aikaan vielä hyvässä kunnossa). Kauhulla katselin peilistä sitä keltaoranssia reuhkaa, mutta hetken sen kanssa olin ja elin.
2. Värinpoistokusitukan päälle piti saada lopullinen väritulos.
Ostin Directionsin Cerise väriä, joka oli aluksi tummanpinkki/violettiin taittava. Muutamassa pesussa se haalistui täydelliseen pinkkiin. En silloin käyttänyt mitään laimentajaa värissä, koska ajattelin, että tummempi väri peittä oranssit alueet paremmin ja niin siinä kävi! Väri pysyi kuukausia hyvänä ja lopulta haalistui oranssihtavaan hattarapinkkiin. Hattarapään päälle päätin kokeilla Directionsin Flamingo Pinkiä, mutta se ei tarttunut edes tukkaani, sillä pohja oli liian tumma. Vedin sen päälle taas Ceriset ja näytin jälleen coolilta emotytöltä.
Opetus: Jos haluaa räikeen pinkin tukan, pohja voi olla kellertävä, mutta kaikesta oranssista kannattaa hankkiutua eroon, jos ei kykene elämään hieman tummemmanpinkillä tukalla hetkeä.

Toinen tukkatarina ja opetusohjeinfopläjäys tulee tässä:
Sain aikanaan kehuja paljon mun räikeen sinisestä fledasta ja pidin siitä itsekin superpaljon. Päältä vaaleensininen ja alta musta. Mulla oli tässä välissä taas suoravärillä värjätty tukka mustaksi ja no värinpoistossa suuriosa mustasta lähti pois, mutta pohja jäi kellertäväksi. Sinisen kanssa pohjassa ei saa olla kellertänyyttä, koska muuten lopputulos on vihreään taittava. Taitoin keltasuuden pois hopeashampoolla ja hyvin toimi. Päälle laitoin Atlantic Blueta, latvaan hieman turkoosia. Molempia laimensin hurjalla kädellä, jotta sain niistä vaaleampia.
Tykkään tästä tukasta edelleen, mutta nykyseen tyyliini ei tämä pää istuisi sitten ollenkaan. Se ois sama kun ajaisi polkupyörällä ilman satulaa.
Opetus: Pohjan tulee olla oikeastaan blatina/valkoinen, jotta saa aikaan näinkin siistin sinisen sävyn. Pienikin keltasuus taittaa tätä vihreään. Lopulta vedin tähän päälle turkoosia väriä, koska halusinkin leväpään itselleni enkä ressata vihreydestä.

Tästä My Little Pony päästä en kauheasti höpöttele, sillä opetus on sama kuin edellisessä. Keltasta tosin saa olla hieman enemmän, sillä päähän vedettiin Midnight Bluen ja Atlantic Bluen sekoitus, jolloinka lopputulos oli räikeen sininen. Tää tukka on niin magee, että ihailen tätä vieläkin. Pinkki toteutettu Ceriseä laimentamalla. Pohjana tässä oli täysin platina.

Tää sininen kesti hyvin pesua ja oli oikeesti nätti ja näppärä tukka. Haalistuessa siitä tuli hieman levämäinen, mutta kuitenki nätin pastellisävynen. Tälläsien värien värinpoistot vaatii sen, että tukka on oikeesti hyvässä kunnossa, koska muuten vaan tippuu letti päästä. KYLLÄ se on mahdollista. Latvoja on varmasti useammaltakin shokkivärihullulta rapissut muutamaan otteeseen.

Jatkan tähän nyt vielä yhdellä vaikeimmasta väristä ikinä, jota oon päähäni laittanut. Todella nätin näkönenhän toi on, mutta pohjan täytyi olla TÄYSIN hopeinen/valkoinen. Ei yhden yhtäkään oranssia länttiä tai raitaa. Keltasuutta tosin voi olla kohtuudella, sillä Lilac taittoi hyvin sen pois. Väri haalistui nätin harmaaksi (vink jos joku kaipaa hopeatukkaa). Värin huono puoli oli, että se kesti ehkä kaksi pesua ja sai taas haudutella päätä Fudgen hopeeshampoossa.

Ihana tukka, kaipaan tota välillä, mutta muistan ylläpidon ja se oli niin hanurista kun mikään vaan voi olla. Sopiva kesätukka. Suosittelen ihmisille, joilla on jo suhteellisen vaalea pohja valmiina sekä kärsivällisyyttä pitää väriä yllä. Värit Alpine Green, Directions ja Lilac Directions. Alpine Greenia laimennettu suhteella: 1lusikallinen väriä ja 12hoitoainetta.



Helpon väri saada aikaan, mutta raskasta ylläpitää:
räikeen punanen tukka. Pohja voi olla oranssikeltanenhiemanrusehtava ja lopputulos kestovärillä on täydellinen (kunhan löytää ensin sen oikeen kestovärin, sitä salaisuuttani en kerro!) päälle shokkipunaista ja tadaa. Tällänen tukka on julmetun täydellinen ja varmaan seuraavaks tästä omasta oranssista johonkin tälläisen ja oranssin variaatioon päädynkin, sillä vaalennusta ei tarvita.
Punainen ja oranssi ovat vaikeita värejä ylläpitää, mutta ne saa helposti toteutettua esim mustaan tukkaan. Lopputulos Elumenilla ja Directionsilla ei ole koskaan pettänyt mua ja väri on pysynyt useita pesuja hyvänä.
Viimeisin markettivärioranssi muuten, jota testasin oli Garnier Nutrissen kirkkain oranssi ja se toimi kuin häkä! Yksin parhaimmista tyvikasvun peittäjistä, jota olen tavannut (haha)! PS. Shokkipunaisten hiusten tyvi kannattaa värjätä kestopunaisella ja päälle shokkipunaisella jos tarvis, vältyt värinpoisto-operaatiolta. Samoin vaaleita värejä kannattaa käyttää tyveä vaalentaessa shokkivärin pohjalle mielummin, kun ainaista värinpoistoa, sillä värinpoisto on aina raskas käsittely tukalle!

Ainiin ja kampaajalle mentäessä kannattaa arvioida se oma hius ja lopputulos ja miettiä onko REALISTISTA saada esim mustan tukan latvoista valkosia yhdellä käynnillä. Kannattaa varata myös kampaamo aika paikanpäällä, jolloinka kampaaja näkee hiuksesi jo edeltävästi ja voitte keskustella, mitä tarkkasti haluat ja mikä on mahdollista tosielämässä. Kannattaa ottaa myös monta kuvaa mukaan, joista selviää väri ja sanoa suoraan, että et sitten saatana leikkaa kun sen sentin ja keskeyttää kampaajan työ, jos huomaat 15cm haituvia tippuvan lattialle.

Toivottavasti tästä on jollekin jotakin iloa ja hyötyä, jotta ei tarvitse potea hiuskriisejä ja värjäysvirheitä!


-Mari







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommentti! Se piristää päivääni :)