lauantai 23. elokuuta 2014

9tien Lemmikki

Heippatirallaa!

Me tosiaan piipahdettiin varmaankin noin viikko sitten paikassa nimeltä Ysitien Lemmikki. Paikka on siis eräänlainen kotieläinpuisto, jossa on kaikkea villisioista kissanpentuihin. Räpsin kännykällä muutamia kuvia eläinten taputtelun ohessa ja pahoittelen, ettei kuvien laatu välttämättä ole parhaasta päästä. Suosittelen kuitenkin kaikkia Jyväskylän lähistöllä asustelevia käväisemään kyseisessä paikassa, koska se on halpaa ja piristävää. Mikä olisikaan parempaa, kuin kuunnella vuohen huutoa muutama tunti tai käydä taputtelemassa ihanan pörheitä pupuja niiden omalla pupusaarella? No ei mun mielestä mikään ole parempaa. Tykkään todella paljon eläimistä ja niin tykkää Sergeikin, joten en ollut yhtään yllättynyt tästä kesäreissustamme.
Käytiin ensimmäisenä tsekkaamassa poroja (onhan noi poroja?), mutta ne oli päiväunille menossa tai jo ihan untenmailla, joten ei viititty hirveästi häiritä näitä möhkäleitä. Vilastiin nopeasti, taputtelin yhden turpaa(?), kun herra poronen tuli aidan viereen, ja tämän jälkeen suunnattiin kohti uusia eläinseikkailuja!

Nämä kyseiset röhkivät söpöläiset olivatkikn Sergein suosikkeja. En varmaan ole koskaan maininnut, mutta Sergei pitää possuista ja possueläimistä. Tai oikeastaan kaikki, mitkä röhkii, niillä on kärsä ja mudassa kölliminen on parasta ikinä, on sen suosikkieläimiä. Heti Corgien jälkeen siis...

Mä oon aina jollakin tavalla hieman pelännyt laamaeläimiä. Ne on niin vihasen näkösiä aina ja pelottaa, että ne suunnittelee jotain joukkotuhoasetta tms. Joukkotuhoasetta, joka on rakennettu melkeen kokonaan syljestä. No tämä yksilö oli rauhallisuuden perikuva. Pelkäsin sitä silti, koska se tuijotti välillä hyvin epäileväisesti kaikkia ihmisiä.

Ketään ei varmaankaan yllätä, jos kerron, että tämä ponivanhus oli mun suosikki. Se oli ihan loppuunpalaneen olonen vanha pullukka, mutta herttanen. Voisin taputella sitä joka päivä. Ponit on mun lempparieläimiä (heti corgien jälkeen). Oon lapsena tahtonut oman ponin, mutta en koskaan saanut. Ehkä joskus vanhana mummona asun maalla ponin kanssa ja juon teetä kuistilla ponin kirmatessa jossakin horisontissa. Enpä tiedä. No ponttini oli: Ponit on kivoja.



Paikkana Ysitien Lemmikki oli rattoisa. Siellä voi vaikka istua perheen kanssa grillaamaan grillikodassa jne. jos tarkoituksena on viettää muutamaa tuntia enempi aikaa. Eläimiä oli hyvinkin paljon ja ne vaikuttivat onnellisilta. Paikka on piristävä ja sisäänpääsymaksu on mielestäni kohtuullinen. Ehkä ensikesänä päädyn sinne uudelleen, mutta otan juotavaa mukaan ettei jano yllätä heti.

-Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommentti! Se piristää päivääni :)