lauantai 28. helmikuuta 2015

Hiuskriisi Helvetistä (homesuolta)

Mulla on ollut jonkinlainen hiuskriisi sen jälkeen, kun lopetin kestoväreillä läträyksen. Tuntuu, että tyvi on nyt just sen mittanen, että se näyttää karseelta kaikessa. Sellanen, että näytän joskus kaljuuntuvalta. Hetken jo mietin, että tekee mieli värjätä koko pää oranssilla kestovärillä, tekee niin kovasti mieli, mä haluun, mä haluun, MÄ HALUUN! Onneksi mun tahto oli kuitenkin kova, vaikka ajatukset olivat aika tiukkoja vastuksia. Päätin, että fuck it, jos tälle tielle on lähdetty, että oma väri tahdotaan takasin niin tehdään se sit kunnolla (ja näköjään hankalasti).
Ongelmaksi tosin muodostui projektin edetessä se, että sain kun sainkin kulutettua pois violetin värin, mutta sen jättämä homelevävihreys oli jotakin ihan kamalaa. Sain taitettua hopeatököteillä vihreyden siedettäväksi vaaleansiniseksi, mutta sekään ei ollut enää niin mukava, kun alaosan hiukset alkoi olla luonnonvaaleet ja päällä pastellisinistä. Kuljin viikon ihan hirveän näkösenä, kunnes ostin kaupasta kestosävytettä. Virhe oli tosin myös kestosävyte, sillä se heitti hiukset vihreiksi. HYVIN HYVIN vihreiksi. Nyt ei oltu enää edes vastakkain homevihreän kanssa vaan viikon saunan vesipaljussa lilluneen homesienivihreän kanssa. Multa meinas tulla jo pieni itku ja ajatus punasesta tukasta alkoi taas houkuttamaan, oranssin tukan helppous (aika kullannut muistot kenties) kutkutteli jossakin takaraivon (peräaukon) seudulla.
Onneksi mieleeni kuitenkin muistui, että olin lukenut kuukausia sitten jutun Color Mask sarjan punaisen shampoon käyttötarkoituksesta vihreyden taittoon vaaleissa hiuksissa. Lampsin Prismaan, nappasin putelin ja tulin kotiin. Suihkussa puteli kädessä seisoessani mietin hetken, että tästä voi seurata joko tosi hyvää tai totaalikatastrofi. Kastelin hiukset ihan litimäräksi, tursotin shampoota purkista kädelleni samalla edelleen seisten vesisuihkun alla ja aloin hinkata shampoota hiuksiini. Hankasin shampoon tukkaani apinan raivolla ja samalla tutkin olkapäille valuvaa vaaleanpunaista vaahtoa ajatuksella: ''vittupaskaa apua''. Raivoisan ja salaman nopean pesun jälkeen täydellinen huuhtelu, tonni kaupalla Pearl Color Maskia tukkaan ja sormet, silmät, kädet, jalat ja varpaat ristiin. Hauduttelin hoitoainetta päässä, huuhtelu jääkylmällä vedellä, pyyhe päähän ja pois suihkusta. Hetken turbaanipäänä hengailtuani maailman ahtaimmassa vessassa uskalsin ottaa pyyhkeen päästä. Peilistä näkyi piristävä näky: vihreys oli tiessään suuremmaksi osaksi. Päässäni törrötti normaali, omaa hiustenväriä lähelle uppoava luonnollinen vaalea. Ihmettelin itseäni peilistä hetken, hengähdin syvään ja kiitin kaikkia suurempia voimia siitä, ettei huokoinen hiukseni imaissut itseensä kaikkea punaista.
Hiuskriisi selätetty toistaiseksi. Maassa rauha. Muutama punaisella shampoolla pesu on vielä edessä, mutta samalla nopeudella ja raivolla, kun pesee, en usko enää mokaavani (*koputtaa puuta*).
Lievää vihreyttä havaittavissa edelleen, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Mikään ei oikein latista ulkonäön suhteen itseäni niin paljon, kun rumat hiukset. Tuntuu, että näyttää rumalta, vaikka meikki, vaatteet ja asusteet ois viimesen päälle kunnossa. Ehken enää leiki suoraväreillä, jos saavutan oman värini kotikikoilla. Hiustenvärjäys ja kriiseily ei enää innosta niin yhtään, oon saanut tarpeekseni. Jätän värjäilyn muille ja jatkan hiusten kasvattelua tylsän blondeina. Ainakin tällä hetkellä musta tuntuu siis tältä, heh. Mielipidehän saattaa muuttua, jos oikeesti tyrin tolla punaisella shampoolla tms. lähiaikoina. Nyt manaan kaikki maailman henget ennen kuin painun taas suihkuun läträämään tolla. Toivottakaa onnea, hiussoturi lähtee sotaan!
-Mari

perjantai 27. helmikuuta 2015

Muumeja, kirppislöytöjä ja uusi kaffekeitin

Aloin tässä koneella vasta katsomaan, että mitä hittoa. 99% asioista, joita oon ostanut viimepäivinä on ollut pinkkejä tai vaaleanpunasia. Kevät taitaa siis tehdä tuloaan, kun näin värisyttää (hehe, olipas nokkela sanaleikki).
Tänään tuli ihan kotiovelle kuljetettuna kimppatilauksella ostetut ruotsimuumimukit. Kiitolinjan kuskia hieman nauratti, kun olin sekä innoissani kuorma-autosta sekä noista mukeista. Se mies varmaan piti mua hulluna. ''Muutama'' mukihan siellä oli. Yksi näistä on mulle, yks äiteelle, kaks siskolle ja kaksi Felinelle. Muut jatkaakin matkaansa tuntemattomiin koteihin. Toi muki oli mun mielestä niin kaunis, että oli pakko ostaa se, vaikken muumimukeja keräilekään. Kaffemukiksi tämä tähän taloon tuli. Vielä tänään en raaskinut mukista tosin kahvia juoda, heh.
Mun kahvinkeitin myös hajosi tässä eräs päivä heti loman alkuun ja muutaman päivän mikakahvilla elelyn jälkeen tämä miehekäs keitin kotiutui Clas Ohlsonilta huikeaan 12€ hintaan. Sai tällä hyvät kaffetkin keitettyä ja opiskelijataloudessa palvelee aivan pätevästi. Väri sointuu myös kauniisti uuteen muumimukiin.

Lisää pinkkiä tavaraa! Tämä Konadin koskematon pakkaus löytyi Palokan Silinteri -kirppikseltä hintaan 1,5€. Ei tästä budjetti kyllä kaatunut ja varmaan oisin muutamankin euron enempi maksanut, koska näitä kamoja on näköjään testattu kerran ja todettu, ettei oo edellisen omistajan juttu. Blogissa tulee siis varmaankin näkymään enempi kynsileimauksia lähiaikoina.

Kirppikseltä löytyi  myös eräs päivä taas yksi Krismutt lisää perheeseen.
Loppuun tän päivän naama. Tukkakin vihertää niin eikös se ole selkeä kevään merkki?

-Mari

tiistai 24. helmikuuta 2015

Hutiostokset

Tässä tulee kavalkaadi tuotteita, joihin petyin tai jotka ei vaan säväyttäneet itseäni. Melkeen kaikki tuotteista on ihan perus markettikamaa, mutta kerronpa nyt mitä mieltä näistä olin ja mikä niissä mätti.

HIUKSET


Biozellin Plum Color Mask: Tuotteen sävy sopi mustan hiusvärin päälle, tuoden nätin kiillon ja kylmän sävyn. Musta ei muuttunut ruskeaksi kiitos tämän tuotteen. Violetteihin hiuksiin tms. en tätä koskaan käyttäisi. Sävy on marjapuuromaisen mörö, omasta mielestäni ihan kamala. En vaan pitänyt tästä ja en tiedä, mitä tälle jämälle tekisin.

Dove Advanced Hair Series Pure Care Dry Oil Hoitoaine: Jättää hiukset surullisen lähmäisiksi ja tekee hiuksista jotenkin liian pehmeen tuntuset, sellaset, että hiukset sähköistyy ja hiuksen rakenne katoaa mystisesti. Tykkään enempi, että hoitoaine antaa hiukseen jämäkkyyttä, kuin pehmeyttä. Tuoksu oli myös epämiellyttävä. Käytin kuitenkin tuotteen loppuun, toista kertaa en osta.

Pantene PRO-V Dry Oil With Vitamin E -hiusöljy: Oon tästä sanonutkin, että tää haisee hirveesti alkoholille, ei tee hiuksille mitään ja tuotteen koostumus on epäoljymäinen ja sellanen vetinen. Aivan turhaa tavaraa, roskiin lentää loput.

TRESemmé Renewal Hair&Scalp Tonic: En tuntenut minkään laista ''ooh aah'' -elämystä tämän kanssa, vaikka olen suuri hiusvesien ystävä. Pitäydyn mielummin SIMin ja Cutrinin tuotteissa ja tiedän, että saan jotain hyötyäkin aineesta. Tässä oli myös tosi kamala annostelunokka ja tuoksu oli sellanen kestovärin hapetteen olonen, hyi.

MEIKIT

Maybelline FITME meikkivoide: Tästäkin oon jo sanonut, että koostumus oli öljymäinen, ei peitä mitään ja muutenkin ihan humpuukia koko tavara. En oo koskaan tajunnut, miksi meikattuna ihmisen pitäs näyttää siltä, kun naamalle ei ois tehty mitään. Tää meikkivoide on pahinta paskaa sitten One Directionin läpimurron. En ostaisi uudelleen enkä tiedä tosiaan mitä tälle lopulle teen. Tää on kuitenkin melkeen täynnä koko puteli. 


Berangén meikkivoide: Täysi heräteostos, aivan liian tumma sävy mulle, mutta ei tän koostumuksessakaan ole kehumista. Haiskahtaa käsirasvalle ja tuntuu naamalta vähän öljyseltä. Tää mun ostama sävy on vaalein koko sarjasta ja silti tuote on tummempaa, kun minä edes kesällä. Lentää roskiin tämä tuote kyllä. 


Dermc BB Cream: En edes tiedä miksi sorruin ostamaan toisen BB-voiteen, vaikka ensimmäisestäkään testaamastani en pitänyt. Noh, tätä koskee samat asiat kun Berangea eli liian tumma sävy, kamala koostumus jne. Mäkeen lentää tämäkin. Onneksi ei ollut hinnalla pilattu. 


Kiinahuulipuna: Tää haisee ihan hirveelle. Siis aivan järkyttävän pahalle. Tykkään tosin tosta metallisesta pakkauksesta, koska se on jotenkin kivan jämäkkä ja laadukkaamman olonen, kun muovihylsyt, mutta toi puna on vaan karseen hajunen. Jos on koskaan haistanut vanhentunutta meikkiä, tää on se potenssiin tuhat. 

Seppälän muinainen irtopigmentti: En ees tiedä, mikä tässä tökkii eniten. Tää sävy ei ole yhtään mua, tää varisee hirveesti ja toi purkki on epäkäytännöllinen. Noh, ei tääkään paljoa ole maksanut, mutta nyt kun kahteen vuoteen en ole tähän koskenut, on sen aika lentää mäkeen myöskin. 

Classics Loose Eyeshadow: Missä hitossa tässä on pigmenttiä?! tää väri ois niin ihanan täydellisen vihree, mutta ei. Tällä pönikällä ei tee yhtään mitään. Surettaa, koska parempaa vihreetä saa etsiä taas kissojen ja hiirien kanssa, hmph. 


Grimasin luomivärinapit 708&785: Mä kumarran Grimasin tehtaaseen päin ja palvon meikkisarjaa ylikaiken, mutta nää kaks luomiväriä olivat pettymys. Näissä ei pigmentti riitä siihen, miltä ne purkissa näyttää. Oon koittanut vaikka millasella pohjustuksella, mutta aina jää hailakaksi. Kultaselle ja kupariselle luomivärille ois aina käyttöä, mutta ei mahda mitään ja etsintä jatkuu. 


Tässä oli mun omat hutiostokseni ja nää on siis vaan mun mielipide kyseistä tuotteista. Se mikä ei mun naamassa toimi, voi toimia toisella.
 Mitkä on ollut teidän pahimmat/turhimmat/pettymyksen aiheuttaneet kosmetiikkatuotteet?

-Mari

perjantai 20. helmikuuta 2015

Kynsiä, pelejä, kulmakarvoja...

Mun viikko on ollut tosi sekava. Multa loppui Grimasin vaalea meikkivoide viikonloppuna ja olin ihan hajalla, että mitä hittoa mä nyt teen. Jouduin käyttämään sitten FitMe -meikkivoidetta, jota vihaan yli kaiken ja se on oikeesti totaalinen hutiostos. En kuitenkaan jaksanut lähteä keskustaan vain meikkivoiteen takia, joten odottelin viikolle, jotta saa muut asiat sitten hoidettua samalla kertaa alta pois, kun kerrankin on huudeilla.  Käppäilin Aprilliin koulusta ja voin vain hehkuttaa kuinka mukavaa palvelua siellä aina saa! Kehtaa kysyä tyhmimmätkin kysymykset koskien tuotteita sekä muuten vaan urpoilla. Henkilökunta on selkeästi kärryillä tuotteista ja se on aina iso plussa.

Älkää välittäkö rakeisista instakuvista tai kuvan taustalla olevasta semisotkusta, mutta piti kertoa, että nypin kulmat hieman eri muotoon ja ohuemmiksi ja näytän paljon raikkaammalta. Ei enää väsynyttä naamaa, heh. Tuntuu, että kerrankin onnistuin saavuttaan kulmien suhteen hyvin lähelle sellasen ''unelmamuodon''. Oon semisti pyllystä mitä tulee kulmien muotoiluun nimittäin, aina jotenkin feilaan. Itseasiassa tosta syystä joskus teininä ajoin kulmat kokonaan pois, kun en vaan handlannut niiden muotoilua ollenkaan.

Testiin hyvänä kulmakarvapäivänä pääsi myös Honkkarista ostetut halpahuulimeikit. Tykkään tuosta väristä, tuollainen mattavioletti. Huulipuna myös kesti hyvin koko päivän. Hintaa tuolla tais olla 2euroa.



Tein myös eräänä päivänä ihan jäätävät blingkynnet. Muistin myös jälleen miksi a) vihaan käyttää irtoglitteriä ja b)miten paljon vihaan poistaa glitteriä kynsiltä. Kuva on otettu ennen kun ehdin siistimään ylimenneet lakkaukset, kun olin niin onnessani kaikesta kimalluksesta. Kyllästyin kynsiin nopeasti ja ne saivatkin lähteä jo seuraavana päivänä. 


Postissa myös saapui muutamat pelit. Hinta näille oli niin onneton, etten voinut ohittaa ostamasta kyseisiä läpysköjä. Mun pelimäärä alkaa oikeesti oleen jo kohtuu kattava, mutta muutamat klassikot pitäs vielä hommata mm. pleikkari ykköselle sekä NESille. Kaiken kaikkiaan ollut tosi tapahtumaköyhä viikko. Kiinasta saapui muutamat tuotteet, jotka esittelenkin toisessa postauksessa. Tänään olisi myös tarkoituksena höpistä teille myöhemmin kaikista hutiostostuotteista ihan yleisesti. Palataan siis myöhemmin.

-Mari

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Minä, kun kaikki muutkin

Vuosi 2014 oli ja meni ja nyt on 2015, yllättävää, että 2014 jälkeen tulee 2015. Anyway, monissa blogeissa on ollut koosteita vuodesta 2014 ja nyt siis pidemmittä puheitta tässä omani.

Kuka oli paras uusi tuttavuus?
Anni. Ehdottomasti Anni. Hassua, miten ihmisen on tiennyt pitkään, mutta vasta 2014 hahmotin kuinka samanlaisia ollaan!

Oletko tehnyt jotain sellaista, mitä et ole ennen tehnyt?
Opiskellut ahkerammin. Tää on mulle outoa, koska tuppaan oleen koulun suhteen laiska. Laiska oon edelleenkin, mutta tsemppasin kovasti! Ja kävin 9tien Lemmikissä!

Oletko seurustellut viime vuoden aikana?
Joooooooooooooooo!

Kerro pari parasta muistoasi viime vuodelta.
Kesäduuni ja ne ihmiset! Se, että vuokrakuorman mukana kannettiin vahingossa monta säkillistä roskaa uuteen kämppään (naurattaa edelleen), Tuurin reissu.

Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa menneen vuoden aikana?
En riitaantunut, mutta en enää lämpimissäkään väleissä ole. En yleensä tappelemalla/riitelemällä riitele.

Oletko muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana?
En oikeastaan tai en tiedä, henkisesti ehkä enemmän kun fyysisesti.

Oletko oppinut uusia taitoja?
Kouluasioissa kyllä, muuten mennään aika samoilla. OPIN LEIPOON! Sen meinasin unohtaa, että oon nykyään oikee jauhopeukalo, vaikka se jauhopeukalo onkin välillä keskellä kämmentä.

Oletko saanut porttikieltoa minnekään viime vuoden aikana?
En tietääkseni ainakaan.

Oletko ollut elokuvissa yksin viime vuoden aikana?
En. Pitäs ehkä, mutta en ole. Muutenkin tulee käytyä harvoin elokuvissa, koska uudet leffat on usein kuraa.

Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
En ole.

Synnyttikö kukaan läheisesi?
Tuntuu, että lapsia pukkas ovista ja ikkunoista.

Kuoliko kukaan läheisesi?
Kyllä.

Missä maissa kävit?
Lasketaaks Lahti omaks maakseen?

Mitä haluaisit vuodelta 2015 sellaista, joka ei onnistunut 2014?
Pudottaa painoa. Viime vuosi kurahti.

Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2014?
Ei näköjään mikään :D

Vuoden suurin saavutuksesi?
Mietin tätä ihan sikana, mutta en keksi mitään... Pääsin ammattikorkeeseen! Onks se saavutus?

...ja suurin epäonnistumisesi?
Töissä tuli rikottua liikaa asioita vahingossa ja muutenkin törttöiltyä, mutta nekään ei oo suuria epäonnistumisia. En keksi mitään merkittävää.

Kärsitkö vammoista?
En kovin pahoista, outo vuosi.

Mikä oli paras asia, jonka ostit?
Ari.

Kenen käyttäytyminen ansaitsisi kiitosta/aiheutti ahdistusta?
Kiitosta Sergeille erittäin paljon. Ahdistusta aiheutti eräs ystävä eikä ahdistukselle näy edelleenkään loppua.

Mistä innostuit eniten?
Spiidauksesta, lattian kiillotus menee terapiasta.

Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Onnellisempi.

..lihavampi vai laihempi?
Melkosen samaa.

...rikkaampi vai köyhempi?
Oon aina köyhä.

Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän/vähemmän?
Vähemmän valitusta, enemmän urheilua.

Rakastuitko viime vuonna?
Voiko samaan ihmiseen rakastua uudestaan?

Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
HIMYM, Frendit, SOA, Dexter, Boardwalk Empire, Gossip Girl, Dead woods... Katonkohan mä liikaa telkkaria? Varsinkin samoja sarjoja aina uudestaan ja uudestaan.

Vihaatko tällä hetkellä kerään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
Vihaan samaa ihmistä enemmän, kun vuosi sitten.

Mikä oli paras lukemasi kirja?
Näitä on samanlainen lista, kun tv-sarjoja, mutta mainitaan ainakin Anna Karenina, Tuntematon Sotilas, Pedon Meteli, muutamat Remekset ja Dan Brownit.

...entä musiikillinen löytö?
En löytänyt hirveesti uusia kuunneltavia.

Mitä sait ja halusit?
Järkyttävän kasan pehmoleluja, maailman parhaiten pakatun joululahjan, uuden puhelimen, ps3...

Mitä halusit muttet saanut?
Uusi kamera ja tietokone.

Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Istuin yksin kotona, Feline tais tuoda mulle palan kakkua ja Sergei pyörähti kylässä. En ihmeellisempiä.

Ketä kaipasit?
Isää.

Mikä sai sinut pysymään järjissäsi?
Ystävät ja Sergei.

Miten kuvailisit vaatemuotiasi vuonna 2014?
Mulla oli vaan kaks tyyliä: Matkalla linnanjuhliin ja sillan alla asuva spurgu.

Kerro elämänohje, jonka opit vuonna 2014.
''Tarviiko sitä kaljaa juoda, jos siitä tulee niin paha mieli''

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Paskiaislulla

Sunnuntai. Päivä, jonka kulutan yleensä tehden ihan hömppää ja siivoten. Tänään siivoomista ei kuitenkaan paljoa ole, sillä tein osan jo eilen pienessä darrassa. Perjantaina tuli otettua hieman liikaa pitkästä aikaa ja lauantai meni lähinnä velloessa pahassa olossa. Tänään tilanne on kuitenkin toinen. Oon herännyt aikasin, käynyt käveleen lenkin, tiskannut ja siivoillut eiliseltä jääneet asiat, mopannut ja imuroinut. Nyt olisi loppu päivä aikaa keskittyä kouluhommiin.
Olin viikonlopun yksin, kun Sergei tulee vasta seuraavaksi viikonlopuksi. Yksin oleminen teki hyvää, saanut koulujuttuja sekä omia asioita setvittyä vähän. Kohta koittaa epäopiskeluviikko ja sitten Sergei onkin täällä vähän pidempään. Kaukosuhde on välillä hyvinkin raskasta, mutta olen oppinut ainakin olemaan yksin. Sen opettelu vei hetken kaikkien soluasumisvuosien jälkeen. Aluksi oli outoa, kun ei ollutkaan ketään kotona, jolle höpistä pitkin päivää, mutta nyt osaan arvostaa omaa rauhaa. Tykkään ajatukesta istua illalla himassa ja voi vaan lukea kirjaa tai pelailla, ihan mitä ite tykkää tehdä. Toki odotan myös aina innolla Sergeitä kotiin, mutta yksinäisyyskään ei ole enää niin paha asia.
Pesin eräänä päivänä kaikki siveltimeni. Se on homma, jota pitkitän aina siihen asti, kunnes on pakko ja kaikki siveltimet likaisia ja käyttökelvottomia. Kuvassa on vaan murto-osa koko urakasta ja vihaan tätä hommaa yli kaiken. Ehkä joskus opin pesemään siveltimet heti käytön jälkeen tai jotain, ettei urakka kasaudu niin suureksi, että lavuaariin kumartelussa tulee selkä kipeäksi.

tekaisin feikkipolkankin yks päivä päähäni. Pidän siitä, että hiukset on kasvanut jo vähän pidemmäksi, mutta kaipasin hieman vaihtelua ja tällänen feikkipolkka on tosi kätevä siihen, ei joudu tekemään lopullisia päätöksiä vaan yhden päivän voi näyttää erilaiselta. Mua edelleen houkuttais leikata otsahiukset, mutten tiedä raaskinko. Ajatus polttelee mielessä, mutta koitan ohittaa sen toistaiseksi, kunnes oma hiustenväri on edes otsahiusten mittainen, siinä vaiheessa leikkaaminen tuntuu fiksuimmalta. 

Hyvää ja rauhallista sunnuntaita ihmisille! 

-Mari

torstai 12. helmikuuta 2015

Päivän meikki #6

Oon innostunut värillisistä rajauksista alaluomella ja mun mielestä ne piristää perus kissarajauksia mukavasti. Tänään leikin hempeämmällä värillä tän asian suhteen ja tuntu, kun mun katse olis jotenkin kirkastunut tosta sävystä (heh).
Pidemmittä puheitta itse kuviin.

Osa varmaan insasta onkin tän jo aamulla bongannut, mutta mä tykästyin tähän meikkiin niin, että eikai kerta kiellon päälle haittaa.

-Mari

tiistai 10. helmikuuta 2015

Asiat, joita en ymmärrä

Pitkästä aikaa on aika avautua täysin rinnoin ja, noh, mahoin koska söin just.

1. #hashtagit
Aiheeseen tai kuvaan liittymättömät tägit tai se, että tägejä on yhdessä pärstäkuvassa noin 30kpl. Mä etsin itse paljon inspiraatiota hiuksiin, meikkaamiseen yms. esimerkiks instagramista ja ärsyttää, kun hakusanalla ''Hair Updo'' tulee jotain perus selfieitä tai jotain pidennysmainoksia tai kuva jostain maisemasta tms. Se on tosi turhauttavaa ihan oikeesti ja en ymmärrä mihin tolla kaikella tägimäärällä pyritään, tuskin se ihan hirveesti enemmän tykkäyksiäkään kuvaan tuo. 

2. Julkisuudenhakuisuus
Mä en vaan ymmärrä, miten jotkut ihmiset tuputtaa itteensä näkyville koko ajan ja jokaista väylää pitkin. Toki jokainen tekee elämällään, mitä tahtoo, mutta jos ainut haave on olla ''kuuluisa'' eikä väliä miten, niin mä en jaksa ymmärtää. Haluaako ne ihmiset olla seuraavia Johanna Tukiaisia?

3. Tosi tosi tosi tosi tosi nuoret vloggaajat
Oon huomannut, että bloggaamisen ja vloggaamisen alotusikä on laskenut ihan kamalasti. 10-vuotiaat tekee meikkikanavia tubeen ja esittelee ostoksia ja sama kirjoitetun blogin puolella. Mä tykkään ajatuksesta, että lapset sais olla edelleen lapsia. Tuntuu, että nuorilla on nykyään hirvee kiire kasvaa pikkuaikuisiks. Kun mä oon ollu 10, oon varmaan kaivanu nenää pihalla toppahaalarit päällä ja rakentanu tosi upeeta lumilinnaa. Toisaalta tein tota lumileikkijuttua edelleen lukiossakin, tosin se oli usein vaan pöljäilyä, hauskaa sellasta. Hitto mä haluan nyt pulkkamäkeen!

4. Asioiden tekeminen itse, vaikkei osata
Mä myönnän, että en mäkään osaa tehdä kaikkea, mitä teen. On kuitenkin eri asia epäonnistua vuodesta ja kuukaudesta toiseen esimerkiks hiustenvärjäämisessä ja silti jotenkin uskotella itelleen, että hanskaa sen homman. Yleensä nää ''kaikkiosaavat'' upottaa siihen kotivärjäykseen ja sen korjailuun yhtä paljon rahaa, kun siihen että menisivät vaan kampaajalle. Mua ärsyttää se, että jos huomataan, ettet vieläkään osaa, mutta silti ei mennä ammattilaisen luokse sitä apua pyytämään TAI esim. googleteta edes asiaa ja perehdytä. Tää on jostakin syystä asia, mikä saa mut vaan kiukkuuntumaan, anteeksi. 

5. Gamergurl!!1111

Tytöt, jotka pelaa. Tytöt, jotka lukee kirjoja. Tytöt, jotka piirtää. Tytöt, jotka kutsuu itseään nörttitytöiksi tms. Mä en ymmärrä. Miksi pitää olla gamergirlgurl, miksei voi vaan sanoa, että pelaa. Mua ärsyttää myös se, että gamergurliksi itseään nimittävät ihmiset yleensä halveksuu sitten niitä muita tyttöjä, jotka ei pelaa. Miten hitossa se on niiltä pois? Yleensä myös suurin osa näistä naisista/tytöistä on ihmisiä, jotka lähinnä poseeraa ps3 ohjain kädessä instakuvassa ja kuvatekstinä lukee ''Playing just sum xbox''

6. Naiset, jotka ei ymmärrä naisia
Kuulen varmaan joka päivä asiaa siitä, miten joku nainen ei voi ymmärtää naisia ja siks sen kaikki kaverit on miehiä, koska on itekin niin äijä isolla Ä:llä. Se, että pieree, juo kaljaa, röyhtäilee ja sanoo mitä sylki suuhun tuo, ei tee naisesta miehekästä tai parempaa ihmistä, kun naisellinen nainen on. Naiset ymmärtää naisia, kun vähän yrittää kerta miehetkin ymmärtää naisia, kun yrittää. Musta tuntuu, että tää on monelle naiselle enempikin egokysymys haalia kavereikseen vaan miehiä, kun tutustua naisiin.

7. Naiset, jotka valittaa että vessanpöntön rengas on jätetty ylös, mutta omat kamat on aina levällään pitkin kämppää. 
Tarviiko tätä ees selventää?

8. Itseäni
Mun aivot toimii välillä niin oudosti, että ärsyynnyn ihan turhista asioista ja pidän esim. facebookissa kaverina ihmisiä, joiden pelkkä naamakin ärsyttää. :D


Löytyykö listalta jotakin, mitä et itse ymmärrä ollenkaan? Tuleeko mieleen jotakin lisäkohtia tähän listaan?
-Mari

Päivän Meikki #5

Kokeilin tänään jotakin teiniajoilta tuttua. Mulla oli nuorena aina tollaset rajaukset, jotka jatku välillä liinakin pitkälle nenänvarteen silmän sisänurkasta. Pöyhin tukkaa myös kuohkeemmaksi luomaan suurempaa emogoottiaikojen tuntua.
Meikki on hyvinkin perinteinen ajalta, jolloin anime, manga ja j-rock oli parasta koko maailmassa. Toki mun kulmakarvat on olleet sillon ihan kamalat, koska en osannut piirtää niitä juuri ajeltuani ne pois sekä meikkipohja oli ihan vieras juttu mulle. Onhan nää taidot vähän kohentuneet tässä vuosien varrella enkä mielestäni näytä laisinkaan hölmöltä kyseisellä räpellyksellä tänä päivänä.

Tänään paistoi aurinko niin sai napsittua edes jokseenkin ok laatusia kuvia luonnonvalossa. En vieläkään tiedä pidänkö vihreästä luomiväristä, mutta koitan kovasti totutella. Toki tälle meikille ei käyttöä tänään löytynyt, sillä mä möllötän kotona kipeenä. Kaipasin vain kevyttä aktiviteettia tehdä jotakin mielestä ja mikäs sen parempaa kuin töhriä naamaa.
Nyt palaan mötköttämään peittokasan alle siksi aikaa, kun lasagne muhii uunissa. Toivottavasti tää flunssa talttuis nopeesti, inhoon olla kipeenä (tosin kukapa siitä nauttisi). 

-Mari

maanantai 9. helmikuuta 2015

#Maanantai

Tänään on ollut niin perusmaanantai, kun olla ja voi. Oikein mitkään asiat ei ole sujunut, kuten on pitänyt ja ketuttaakin armottomasti. Sain kuitenkin aikaan jotakin muutakin, kuin koulupäivän skippaamisen, sillä kävin noutamassa kaverin avulla sen entiseltä työpaikalta muuttolaatikoiksi kelpaavia pahviläpysköjä. Tänään oli tarkoitus pakkailla, mutta on jotenkin laiskottanut. Sergei lähti tänään kotiin ja joka kerta se tuntuu raskaammalta. Kaukosuhde on oikeasti rankkaa ja tulee jotenkin täysin lamaantunut olo, kun toinen poistuu ja sulkee oven perässään. Se on kamalaa, kun tietää, että siihen on ikuisuus kun taas pääsee toisen viereen nukkumaan.

Ilta ei mennyt kuten piti. Meni liikaa aikaa, että sain ruokaa eteeni ja nyt vaan mötkötän sohvalla tekemättä mitään, vaikka mun piti vähän jo kattoa tavaroita läpi ja aloittaa muuttopakkailu. Annan tän itelleni anteeksi, sillä ressaan tässä vielä huomista fysiikan tenttiäkin. 
En edes tiedä, mitä tästä päivästä kertoisi muuta, kuin että ''voihan vitun maanantai''. Tuntuu, että viikonloppu meni taas huimaa vauhtia ohi ja nyt on jotenkin sellanen olo, ettei olisi edes ollut koko viikonloppua. Aika on inhottavaa, kun se kiitää sillon kun on hyvää seuraa ja muuten se matelee kun mikäkin.

Nyt on kuitenkin pakko alkaa edes kasaamaan muutama pahvilaatikko tai soimaan itseäni myöhemmin tästä laiskuuspuuskasta. Oon päättänyt, että tällä kertaa alotan pakkaamisen ajoissa, ettei muutto ole taas niin kaaosta. Karsin samalla myös turhaa tavaraa pois, sillä mulla on joku kummallinen tavaravaatemateriaähky taas ollut pidempään käsillä. Tuntuu, että joka kaapista tursuaa kiloittain tavaraa niskaan, kun kaapinoven avaa. Kaippa se tästä, kun sais hommattua kirppispöydän ja pääsis turhasta tavarasta tosiaan eroon. Nyt kuitenkin laatikoiden kasaamisen pariin. Toivon, että teidän maanantai on sujunut paremmin!

-Mari

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Päivän meikki #4

On sunnuntai, joten tänään ei ihmeellisemmin oo menoa. Tahdoin testata ihan omaksi huvikseni meikeillä jotakin värikkäämpää. Ulkonakin paistaa aurinko ja jotenkin oli fiilis, että nyt kaivataan hieman värikkäämpää ja keväisempää meikkiä!

Kuva on hieman huonoa instalaatua, mutta meikki on tehty sleekin paleteilla. Yläluomella sinistä ja pinkkiä ja alaluomen sisänurkassa jatkuu pinkki. Mustaa häivytetty ulkonurkassa, jotta saa vähän syvyyttä meikkiin. En pitkään aikaan ole sen kummempia värikkäitä meikkejä edes kokeillut, mutta tää on suhteellisen neutraali ollakseen värillinen meikki, joten tykästyin.
Suihkun jälkeinen selfie märillä hiuksilla. Rentouttavaa sunnuntaita kaikille!

-Mari