lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kirjailijan sielu jo pienestä asti

Eli siis vanhoja päiväkirjatekstejä vuodelta kirves ja miekka.

Ote yläasteen päiväkirjasta:

Olin niin kauan katellut sua
ettiny niin monist paikoist.
Aika oli kulunu hyvi nopeest vaan
siihen, että laiskottelen päiväst toisee.
Koulu oli jo ajat sit unohtunu
ja kävin siel silti käivittäin.
No ainakin joka toinen päivä.


Näin runoilee teiniangstinen gootinperkeleen alku 2000-luvun paremmalla puoliskolla. Mitäkö tähän taiteelliseen pläjäykseen pitäisi sanoa? Ehkä sen, että tunne pientä häpeää kasvoillani. Tiiättekö sellasen pienen kuumotuksen poskilla? Tässä on myös hieno piirrustus mukana. Tosin ei mitenkään näytä liittyvän aiheeseen, mutta pakkohan tää on näyttää, että oon ollut taiteellinen aikanaan muutenkin kun kirjallisesti.

Löysin päiväkirjastani myös sivun, jossa lukee ''Sain tänään tekstarin, että oon osallistunut johki cittarin kilpailuun ja voittanut leivänpaahtimen'', tää oli selkeesti iso asia mulle. Voittaa kilpailu, leivänpaahdin ihan, vau!

Mä en sano, että tota päiväkirjaa olis ollut pelkästään helppo lukea. Siellä on yhdistettynä yläastetta ja lukioo. On surullista toisaalta miten kamala elämä nuorella ihmisellä onkaan ollut, mutta toisaalta huvittavaa miten rankasti on ottanut niin pienet asiat. Onko tää aikuistumista, kun alkaa tajuta, ettei elämä oo aina niin kuoleman vakavaa, kun mitä teininä on ajatellut? Heh, pakkaan kyllä ton päiväkirjan nyt muuttolaatikkoon, naurattaa niin noi jotkut jutut tuolla, mutta eihän tollasta voi pois heittää. :D

Onko teillä jotakin vanhoja päiväkirjoja tallessa tai kirjotitteko ees sellaseen?

-Mari

PS. Tekstiä kirjottaessa vastaan tuli ala-asteen päiväkirja ja on pakko kirjottaa teille vielä tämä syvällinen merkintä Ruunun Myllyn Ala-asteelaisen lapsen päiväkirjasta:
''Mira oli tänään kylässä, leikittiin barbeilla ja syötiin jätskiä. äiti teki tänään pahaa ruokaa, mutta on se silti kiva oonhan se äiti. ulkona alkaa olla kevät pääsee taas pelaa keinistä. oltiin myös yks päivä käymässä navetan vintillä vaik äiti kielsi mut en kerro sille koskaan!!!!!''

Olin selkeesti pahis jo lapsena, en koskaan kertonu äitille kyllä tosta, hah.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommentti! Se piristää päivääni :)