maanantai 13. huhtikuuta 2015

Mulla on ihan vattuna liikaa tavaraa

On kevät ja tajusin oikeesti vasta tän kuun puolella, että koulu on kohta ohi. Tää vuosi on mennyt ihan supernopeeta ja tuntuu, etten oo saanut mitään aikaseksi. Oon kuitenkin päättänyt, etten rasita itseäni stressillä turhaan, kuten ruotsin opettajakin sanoi ''oma henkinen hyvinvointi on tärkeempää kun koulun läpi juokseminen kiireellä''.
Mulla on jotenkin ollut kevättä rinnassa ihan tuhottomasti tässä ja tänään sen huomas mun hiuksistakin. Oon rakastunut kukkapantoihin, varsinkin sirompiin, ja mun mielestä toi sopii hyvin mun hiusten kanssa yhteen. Tulee tyttömäinen olo, vaikka talsiikin menemään maiharit ja farkut jalassa. Kontrastit on hauskoja.
Mun kameraan on tullut kummallinen vika. Toi yksi kohta blurrautuu syystä x, vaikka missään ei ole mitään kakkaa, joka voisi sen aiheuttaa. Onneksi kesätyöt kutsuu ja kortepohjassa elämä jatkuu (muutan tosiaan niinkin kauas tästä asunnosta, kun tohon viereiseen rappuun/taloon, miten haluaakaan kutsua). Halpa vuokra ei saanut mua vieläkään keskustoitumaan, koska nää asunnot on niin naurettavan halpoja, että en vaan voinut vastustaa kiusausta jäädä vielä vuodeksi tänne. Toki rentukan läheisyys on myös kätevää, koska siellä on keikkoja ja olen kuullut huhua, että rahaa vastaan saa oluttakin tuosta mystisestä rakennuksesta (ja jopa VR:n opiskelijakortillakin alennusta, oho). Mutta ehkä kesätyön ansiosta sais ostettua uuden kameran ja sitä kautta parannettua kuvaamisharrastuksenkin kiinnostuksen aikasemmalle tasolle.
Tää oli tällänen ihan kuulumispostaus, lähinnä turhaa höpöttelyä. Nyt siirryn muuttopakkaamisen maailmaan jälleen. Hitto, että voi pientä ihmistä ahdistaa tavarapaljous. Oon viime aikoina jotenkin taas kärsinyt materiaähkystä ja lahjottanut kamaa eteenpäin ihan huolella. En oo myöskään pystynyt kattomaan mitään ostosvideoita, meikkikokoelmavideoita tai haalintoja ilman pientä ahdistuksen tärinää kehossani. Oon jotenkin alkanut miettiin sitä, että mitä tällä kaikella tavaralla tekee. Se on vaan materiaa eikä sinänsä mitään oikeeta. Mullakin oli kasapäin vaatteita, joita en käyttänyt, kun aina samat vaatekappaleet käytössä ja tein ronskin ratkasun. Jos en ollut vuoteen edes kattonut vaatteeseen päin, se lensi mäkeen ja saman kohtalon koki monet pikkusälät kuten korut yms.
Muuton aikaan on niin helppo käydä tavaroita läpi ja ajatella, ettei ainakaan tuu kannettua kaikkea turhaa mukanaan uuteen asuntoon. Nyt pahvilaatikkoja kasaamaan ja tavarasta lisää ahdistumaan.

-Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommentti! Se piristää päivääni :)