tiistai 29. syyskuuta 2015

Perusaamu Kortebottomissa

Herään kuudelta ja jokapäiväinen rutiinini alkaa, sillä että köpöttelen keittiöön napsauttamaan kahvinkeittimen päälle. Nappaan puhelimesta Radio Cityn soimaan. Tämän jälkeen käyn vessassa ja pesen kasvoni jaadajaada -perusjuttuja. Odottelen kahvin tippumista keittiössä pönöttäen, nappaan taikamukillisen kahvia ja hipsin takas peiton alle. Tummun hetken puoli-istuvassa asennossa sängyllä kahvikupponen kädessä, kunnes jaksan nousta avaamaan verhot. Herään useimpina päivinä tai oikeastaan joka arkipäivä samaan aikaan ja toistan tän saman rutiinin kerta toisensa jälkeen. 

Kun rutiinin ensimmäinen osa on ohi, upotan naamaani kilon päivävoidetta, sillä mun naama on kuivunut nenänpielistä. Harmittelen itsekseni tätä asiaa, mutta samalla totean, ettei sille oikein voikaan mitään. Nuha on vaivannut ja vaivaa edelleen, olo tuntuu tukkoselta. En harjaa yleensä aamuisin hiuksia, mutta tänään tein sen poikkeuksen ja se osottautui elämäni isoimmaksi virheeksi näin ainakaan hetkeen. Katsahtaessani käsipeiliin totean, että ei helvetti, koska hiukseni ovat nyt enempikin 80-luvulta tuttu permanentti tai näyttävät siltä. Kiharat hiukset ja niiden kuivana harjaaminen ei koskaan ole hyvä ajatus, mutta en myöskään näköjään koskaan opi tätä asiaa. Marssin vessaan, suihkutan suihkepullolla hiuksiini vettä ja muotoilen harjan kanssa luonnolliset kiharani uudestaan. 

Kello alkaa lähestyä varttiavaille seitsemää ja on aika alkaa kasata naamaa.Päivävoide on imeytynyt juuri sopivasti. Lätkin meikkivoiteen naamaan, töpöttelen puuteria, huiskin puuterihuiskulla, luomivärisiveltimillä ja ripsivärillä joka suuntaan. Meikkiä pöllyää kuin jauhoja leipoessa. Kiire alkaa yllättää. Kello on kymmenen yli seitsemän. Heitän vaatteet niskaan. Kiireessä en edes jaksa alkaa miettiä asua, joten samat rytkyt kuin eilen saa kelvata. Heitän kuulokkeet päähän, koska Cityn aamuohjelman keskeyttäminen olisi syntistä puuhaa.  Kipitän asunnosta ulos kaksikymmentä yli seitsemän. Hipsin Ylioppilaskylän parkkipaikalle, johon kaveri kurvaakin pian autolla. Hyppään autoon ja otan kuulokkeet pois korvista, koska kaverin autossa pyörii sama kanava. Kiidetään Rajakadulle ja saadaan auto hyvälle paikalle parkkiin. Istuksitaan koulun pihalla hetki ja jauhetaan maailman menosta ja uutisista, kunnes painutaan tunnille. 

-Mari

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jätähän kommentti! Se piristää päivääni :)