maanantai 2. marraskuuta 2015

Marraskuu

Tuliskohan jo lunta? Oon miettinyt jo tovin, että joko olis seuraavaksi se yö, jonka jälkeen saa aamulla herätä siihen valkoseen valoon, joka peittää koko Keskimaan. Pimeys on alkanut jokseenkin tympästä tai tuntuu, että kaikki pitää ehtiä tehdä päivällä, jotta energiaa riittää. Bloggaamista hankaloittaa yhä vain syvempi ja nopeampi talvipimeys. Pimeydessä ja harmaudessa tosin inspiroi ajatus siitä, että on ihan sallittua käyttää tummia överisilmämeikkejä eikä näytä edes oudolta sellasissa. Kesällä kevyempää ja värikkäämpää ja nyt talven myötä tulee taas kunnon mustan luomivärin himon. Sleekin palettien mustat on muuten oikeasti mustia, ei mitään lössöharmaita vaan pigmenttijytkyä tavaraa. Voihan jytky ja Timo Soini, mistä toikin sana nyt pulpahti tuohon lauseeseen.

Koko syksy ja pimeys on aiheuttanut tajunnanvirtaa. En oikein ole tänne blogiin aikaisemmin kehdannut täysin ajatuspierujani julkaista, mutta nykyisin koitan ajatella, että samapa tuo. Se tekee mut onnelliseksi, ettei aina ole niin teknistä ja asiallista vaan näette millanen pälpätin olen oikeasti. Toki olen pälpätin vain kavereiden seurassa, tuntemattomia ihmisiä pelkään edelleen jokseenkin ja menen melkein aina lukkoon, kun pitäisi sanoa jotain. Oon aika ujo, mutta kun mut oppii tuntemaan, mua on vaikea saada hiljaiseksi. Ehkä se on jokseenkin rasittavaa joidenkin mielestä, mutta hei, en mä voi itelleni mitään tai en oikeastaan edes jaksa piilotella persoonaani enää.


Halloween oli ja meni. En tehnyt mitään. Okei, tein mä jotain, me vietettiin Sergein kanssa laatuaikaa himassa. Katottiin telkkaa, syötiin, pötkötettiin ja vaan höpistiin. Aika meni mukavasti kahdestaan. Kaukosuhteen huono puoli on vaan se, että just kun ehtii tottua toisen läsnäoloon, toinen on jo poissa. Ehkä tämäkin tuskainen vaihe loppuu aikanaan, toivottavasti niin pian kuin mahdollista. Olisi ihana viettää toisen kanssa aikaa tietäen, ettei ole kiire minnekään tai pakko tehdä just tänään heti jotain asiaa x, koska huomena toinen ei enää ole täällä. Vois vaan useemmin haaskata päivät pötköttelemällä ja leffaillen, ei ois kiire minnekään, sitä mä toivon.

Mun piti kuvata teille tänään kampausvideo. En oikein keksinyt miten muutenkaan sen toteuttaisin kuin videolla. Valo tosin on jo kadonnut niin pahasti, että sen videon kuvaaminen jää toiseen päivään. Ajattelin näyttää sellasia perusarkikampauksia, joita tykkään ite käyttää usein. Saa nähä tuleeko videoinnista mitään vai toteanko, että teen kuvilla homman, sen näkee sitten. Ajatuksena video tuntuu tällä hetkellä vain helpommalta, kuin miljoonan työvaiheen kuvakollaasit.


Ai nää hiukset? Joo, nää ei oo mun. Tänään teki vain mieli leikkiä ulkonäöllä ja tässä tulos. Edelleen pastellihiuksilla rokkaan menemään, kuten instasta olette varmasti huomanneet. Nää vaaleet on klipsipidennysviritys. Vaihtelu virkistää, ainakin näin kuvissa. Voisin vielä napata kupin kahvia ja palata sitten niskaan kaatuvien kouluhommien pariin. Hyvää alkanutta kuukautta teille!

-Mari

1 kommentti:

  1. Joku perusarkikampausvideo olis tosi kiva! Oon ihan käsi laittaan hiuksia, mun arki"kampaukset" on tyyliä ponnari tai hiukset auki... :D

    Hyvää alkanutta kuukautta! :)

    VastaaPoista

Jätähän kommentti! Se piristää päivääni :)