tiistai 23. elokuuta 2016

Sä et voi vaan sanoa, mitä mieleen tulee

Tein videon liittyen ihmisten internetkäyttytymiseen ja kommentointiin. Tää asia on herättänyt itsessä ajatuksia aika paljon viimeaikoina ja jotenkin tuntuu, että Tuben puolella tää asia ja kommentointi on vielä pahempaa, kun ikinä blogivuosina. Mitä mieltä te olette? Onko tullut vastaan ilkeitä kommentteja ja miten te itse suhtaudutte niihin?

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Aulanko

Ja ankkalampi. Oon alkanut hahmottaa uuden kameran käyttöä ja ajattelin jakaa joitakin otoksia siitä, kun kävästiin aulangolla heitteleen sorsille pullaa.








''Eiköhän tää jo riitä? Häh?''

-Mari

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Anteeksi, mutta olisiko teillä hetki aikaa kuulla Essencestä?

Essence on hiipinyt mun meikkipakkiin vähän salakavalasti. Kaikki tapahtui, kun annoin pikkusormeni Essencen geelilakoille ja siitä se ajatus sitten lähtikin. Tuotemerkki tuotiin tämän vuoden puolella (vai viimevuoden lopussa?) Minimani nimiseen markettiin myyntiin Jyväskylässä. Minimanin hyllyt on kuitenkin ollut tyhjillään siitä päivästä lähtien, kun ihmiset ovat tajunneet aivan törkeän halvan kosmetiikan olevan myös laadukasta, joten turvauduin jälleen pretty.fi nettikauppaan. 
Kynsilakat taitaa tosiaan olla eka kosketukseni merkin tuotteisiin ja eipä niistä ole valittamista. Geelilakat kestää itsellä paaaaaaaaaljon paremmin, kuin normaalit kynsilakat ja siksi olenkin näihin tykästynyt. Ei tätä tuotetta ole myöskään hinnalla pilattu. Tarkkaa hintaa en minimanissa tälle tuotteelle muista, mutta jossakin 3euron pintaan taidetaan liikkua. Värivalikoima on myös laaja, joten varmasti jokainen voi löytää jotakin itselleen tuotevalikoimasta. 
Tää Essencen ripsiväri on muistaakseni aikaisemminkin ollut blogissa esillä ja sen takia ei aikomukseni olekaan höpötellä siitä enempiä. Harja on ripsivärissä aika iso, mutta täältä postauksesta voitte lukaista lisää, jos kiinnostaa: Testissä: Halvat ripsivärit.
Mulla on jostakin syystä vain kaksi näitä kyniä. Miksi? Aloin siis vaan itekseni nyt miettimään, että miksen ole ostanut enempää. Tää taitaa olla aina se tuote, joka on Minimanista loppu tai ainakin ne värit, joita ite haluisin pakkiini. Noh, mitäpä näistä sanois. Pigmenttiä irtoo enempi, kuin monista kalliimmista meikkikynistä. Näissä on sopivan pehmeä terä, muttei sellanen muhjunen anytime koostumus (if you know...). Värit on just sitä, mitä paketissa luvataan. Nää on muodostunut mustan eyelinerin korvaajaksi mun arkimeikissä aika usein, kun oon halunnut jotain vaaleampaa ja ns. neutraalimpaa kuin ikuisesti intensiivinen kissarajaus.
En ole suuri liquid inkin ystävä. Se tuli todettua tämän Essencen tuotteen myötä. Tuotteessa ei ole itsessään vikaa, tää ei vaan ole mun juttu. Käytän tän kanssa erillistä sivellintä, koska purkissa oleva ei vaan iske itteeni, en saa sillä siistiä jälkeä aikaan. Veden pitävä tää tosiaan on. Erittäin vedenpitävä. Ite sain tän irti naamasta vaan öljyllä. Tää on siis erinomainen suomen vähäsateiseen kesään.
Dipliner on korvannut mulla Rimmelin miljoonakertaa kalliimman eyelinerin. Vedenkesävyydestä tässäkin plussaa, tää tosin lähtee lämpimällä vedellä ihan ookoosti pois.

Käytin ennen aina Elfin kulmakarvageeliä, mutta aloin kyllästymään siihen, että se kuivahti aina itestään purkkiin tai sitten sitä ainetta oli vaan tosi vähän, koska se oli AINA loppu. Nyt päädyin ostamaan Essencen vastaavan ja en huomaa valittamista, tuotetta tulee purkista paremmin ulos ja itsestäänkatoavaisuutta en ole havainnut ainakaan vielä. Tuote tekee, minkä lupaa.
Make me brow (Make minä kulmakarva) on erittäin hyvä värillinen kulmakarvamaskara. Just sopivan vaaleenruskee omille hahtuville nyt, kun en ole saanut aikaiseksi värjätä niitä kestovärillä. Kesän perusmeikki onkin aikalailla tämä ja ripsiväri ja oon valmis mihin vaan. Sävy on myös mukavan kylmä eikä punertava, kuten monilla muilla merkeillä keski- ja vaaleanruskeat tuppaa olemaan.

Tämä. En osaa edes sanoiksi pukea tämän puuterituotteen täydellisyyttä. En oo kertaakaan tämän ostamisen jälkeen kiukunnut kulmakarvoja tehdessä. Oon kulmakarvanatsi, jos ne ei onnistu, tulee itkukiukkupotku ja päivä pilalla. Koko naama tuntuu lässähtäneeltä, jos koen kulmakarvani huonoksi. Tän paketin mukana tulee pinsetit ja sellanen surkee sivellin, jolla heitin vesilintua. Ohessa myös ohjeet täydellisten kulmakarvojen tekoon.
Nää sävyt sopii itselleni just eikä melkein. Käytän aina kulmakarvan alkuosaan tota vaaleampaa sävyä ja häntäosaan tumminta, toi keskiruskea on itellä blendausväri, jolla yhdistän kulmakarvan alun ja lopun ja siistin lopulta tolla vaalealla. Toi vaalea väri on niin nätti kulmaluulla. Korostaa sopivasti, ei liikaa, mutta erittäin merkittävästi.
Meikkivoiteiden koostumuksessa, peittävyydessä ja mattaisuudessa ei ole moitittavaa, mutta sävyvalikoimassa on. Jouduin työstään näitä aivan sikana, jotta ne häipyy mun kalman kalpeaan ihoon just eikä melkein. Oonhan mä kesäväriä saanut naamalleni toki, joten työstö on helpompaa. Talvella nää molemmat sävyt ois mulle iso nou nou, koska oon kalkkilaivan kapteeni. Jos kuitenkin omaa hieman suomalaista albiinohipiää tummemman ihon tai käyttää itseruskettavaa ja ottaa brunaa aina niin suosittelen. Nää kestää iholla hyvin eikä edes mun rasvaiholla (tiedä kuinka paljon pohjustusaineeni pelastaa) liiku läheskään niin paljoa kun Lumenen natural code. Ainakin kesän näillä huitelen, sävyvalikoimaan toivon jotain supervaaleeta, kiitos.


Tämä nyt ei kummosen kattava kooste ole, mutta toivottavasti edes joku hyötyy tästä jotakin. Parasta näissä tuotteissa on ehdottomasti hinta (ja on se laatukin), jos pettyy tuotteeseen ei hävinnyt suuria omaisuuksia. Suosittelen jokaista alottelevaa kulmakarvailijaa ainakin kokeilemaan tota palettia. Se on oikeasti taivaan (aka kosmetiikkatehtaan) lahja ihmisille.

-Mari

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Pitkä vai Paksu?

Sitähän meistä jokainen joskus miettii, että kumpi on se oma juttu tai kumpi on himottavampi itselle. Hiuksien suhteen nimittäin. Keskustelen varmaan useemman kerran viikossa erään ystäväni kanssa hiuksista ja niiden kunnosta sekä kurittomuudesta. Ajattelinkin tarttua härkää sarvista, tai ihmistä karvapehkosta, täällä blogini puolella viimein. Hiustenkasvatus on ollut pidempään projektina itsellä, kuten tiedätte. En vain ehkä kutsuisi sitä projektiksi antaa asian tunkeutua ulos hiuspohjastani ja löllötä pitkin selkää ja olkapäitä. Monet arvostavat superpitkiä hiuksia, vaikka ne on vain kuollutta ainesta kiinni ihmisessä, kuivan ihon ja muun joukossa. Mutta onhan pitkissä hiuksissa jotakin hypnoottisen kaunista sekä maltillisen kadehdittavaa.

Hiusten pituus ei kuitenkaan ole itselle se number one prioriteetti. En tiedä mitään vastenmielisempää kuin super pitkät hiukset, joissa hiusten latva koostuu noin kolmesta hiuskarvasta, koska kaikki muut ovat kärsineet ajansaatossa värjäyksistä tai lämpökäsittelyistä, auringosta tai mekaanisesta rasituksesta. Kaikilla on mielipiteensä, mutta oma mielipiteeni on, että saksiin kannattaa tarttua, mikäli pitkät hiukset ovat enempikin muisto ajalta ennen värjäystä eli nykyisin tuppo hiuksia lattiakaivossa. 

Tasoitin hiuksiani tässä eräspäivä ja tajusin vasta kuinka paljon hiukseni olivat venähtäneet. Eihän ne kummoisen pitkät tai ihailtavassa mitassa ole, mutta se kuinka paljon olen päässyt kerrostuksista eroon ja saanut osan hiuksista tasapitkiksi ja kuinka hyvässä kunnossa kuontaloni on, yllättää itseni. Olin ennen superisti hiustenvärjäyskoukussa, etten voinut edes kuvitella hiustenpesua ilman litraa hoitoainetta ja öljyä ja silkkitippoja saati muotoilua hiuksien kuivuuden ja rakennevaurioiden takia. Nykyisin harkitsen ennen kuin toimin. Mietin sävyjä ja värejä ja sitä tahdonko tätä tai tätä ihan aikuisten oikeasti hiuksiini. Pohdin myös ennen väriä, että kadunko sitä hetken päästä vai pystynkö kuukausienkin jälkeen kuvittelemaan saman värin itselläni. En tee enää hätiköityjä päätöksiä, jotka voivat johtaa puhtaaseen katastrofiin ja pahimmillaan pakottaa värinpoiston ostamiseen. 

Pointtini tällä tekstillä on herätellä ehkä kaikkia pitkätukkia ja antaa lyhythiuksisille kasvatusfanaatikoille toivoa paremmasta. Hiukset kasvaa kuin itsestään, mutta niiden kunto on helppo pilata haihattelemalla itselleen sitä, kuinka paljon hiukset kestää ja ei ne ennenkään ole kärähtäneet. Omasta mielestäni kauniiden hiusten salaisuus on terveet hiukset, ei niinkään se pituus. 

-Mari

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Vihreämusta silmämeikki

Musta luomiväri, tuo hirvityksen kauhistus ainakin omissa kirjoissani. Sitä tulee käytettyä harvoin. Sen häivyttämistä kiroaa joka kerta ja sen varina silmän alle saa aikaan pandalookin, josta tietysti jokainen itseään kunnioittava nais tai mieshenkilö haaveilee. 
Mustassa luomivärissä on kuitenkin oma viehätyksensä. Siinä on jotain, mikä houkuttaa aina kokeilemaan sitä uudestaan vaan huomatakseen saman vittuperkeleen ilmestyvän vierelle meikkiä työstäessä. Mä uskon, että mun mustan luomivärin käyttötraumat johtuu huonoista luomiväreistä sekä teiniaikojen meikkikokeiluista.
Päästin kauhustani irti ja koitin jotakin tällästä. En vieläkään uskalla tehdä meikkiä kokonaan mustalla eli siis tätä legendaarista smokey eye sumusilmämeikkiä. Se näyttäisi varmasti oudolta ja sais mun silmät näyttämään pieniltä. Näin ainakin siis luulen. Pieni väripilkku luo katseeseen ehkä jotakin syvempää, kuin pelkkä yksivärinen mattamusta.
Tää Sleekin mattamusta luomiväri yllätti kyllä. Tää ei varise ihan mahdottomia määriä ja häivyttäessä se enempikin menee utuiseen savumaailmaan kun näkymättömiin, kuten yleensä mustat luomivärit. Mä voisin kokeilla tällä mustalla jotakin muutakin meikkiä vielä, koska yllätyin tän helppokäyttösyydestä näinkin tummassa meikissä.
Tää tumma meikki sopii varsinkin mun uusien hieman tummempien hiusten kanssa tosi hyvin yhteen. Saa kasvoihin aikaan sitä kontrastia vielä talven jälkeen niin vaaleeta ihoa vasten. Toi vihreä on mun mielestä myös just sellanen täydellinen vihree sävy.

-Mari

lauantai 23. huhtikuuta 2016

Youtube aktivoituminen

Mulla on viimeaikoina tuottanut hankaluuksia tää kirjottelu ja olen osittain siksi siirtynyt youtuben ihmeelliseen maailmaan. Mua voi tosiaan seurata siellä nimellä Sorsotin tätä nykyä. Palaan blogin pariin varmastikin muuttorumban ja koulustressin hälvettyä. Ohessa uusin videopätkäni. Eipä nuo kummosia vielä ole, mutta harjottelulla videoiden laatu tulee varmasti paranemaan.


-Mari

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Luonnollinen päivämeikki

Tein tänään astetta luonnollisemman meikin ja mun piti kuvata siitä tutorial ihan valokuvina, mutta unohduin jotenkin vaan meikkaamaan. Eipä tässä paljon kerrottavaakaan olis ollut tosin. Hyvin yksinkertainen perusmeikki. Just sellanen, mitä pitäs käyttää useemmin, mutta todella harvoin teen niin. Tein tosin rajaukset vihreällä kajalilla tuomaan hieman jotain perustylsyydestä nostattavaa tähän. 
Kaikille Jyväskyläläisille muuten vinkki, jonka jaoinkin jo snapin puolella (snapista löydyn nimellä Sorsotin). Palokan Citymarket myy Sleekin luomiväripaletteja ja hinta tais olla 12e. Jos siis halajaa katsastaa ne tai jopa ostaa, suunnatkaa sinne. Saatte laatua kohtuulliseen hintaan. Ne on siellä tosin vähän hassussa paikasssa, koska ne tais olla hajuvesihyllyssä eli ei siinä ns. missä muut meikit. Kyllä ne löytyy, kun siellä pyörii. Suosittelen edelleen Sleekin luomivärejä täysin sydämin jokaiselle.

-Mari

lauantai 5. maaliskuuta 2016

Kuparimeikki ja kirosanoja

Parjasin tuossa taannoin Hutiostosvideolla erästä luomiväripalettia ja nyt ajattelin kuvina demonisoida  demonstroida, miten tosta paletista saa mitään irti. Eli videolla nähty kuparinen silmämeikki tulee tässä. Oon aikasemminkin kirjotellut postausta kuparisesta silmämeikistä, mutta tää on tehty himppasen eri tavalla, joten otan oikeudekseni kirjotella tästä uudestaan.

Noi luomiväripaletin värit vaatii ihan järkyttävän pohjustusduunin ja tässä alla onkin kuva siitä hommasta. Ekana silmään Elfin silmämeikinpohjustusainetta ja sen jälkeen tuosta korostus/varjostuspaletista tollasta oranssihtavaa sävyä. Annoin tosiaan Elfin silmämeikinpohjustajan kuivahtaa ihan kunnolla ensin ja sen päälle levitin ihan sormella suhteellisen paljon tuota tummaa cremekorostusainetta, jotta sain aikaan tahmaisen pohjan surkeaakin surkeammalle luomivärille. 
Pohjustuksen jälkeen on edessä helpompi osa, jossa tosin saattaa palaa hihat, jos toisetkin. Älä siis ihmettele, jos vaatekaapistasi kuuluu tässä vaiheessa hassua rätinää ja haiskahtaa sulanut muovi, se on vaan sen H&M:n polyestersson paidan oikea hiha. 
Työstäminen alkaa siitä, että levitän isolla luonnonkarvasiveltimellä todella todella todella paljon väriä koko luomelle. Tota luomiväriä saa kaivaa tosta paletista aikalailla hampaat irvessä, jos sitä siitä irti haluaa (mietin tässä välissä miksi mä kirjoitan teille postausta näin huonosta luomiväristä, mutta oh well, tää ohje sopii kaikkiin hutiostosluomiväreihin, jotka varisee, kuin liian aikasin sisälle tuodun joulukuusen havut jouluaattona). Vedän luomiväriä ronskilla kädellä koko luomelle niin paljon, kun tohon tahmapintaan tarttuu. Tein pienen varjostuksen silmän ulkonurkkaan saman paletin tumman ruskeella, mutta arvatkaa näkykö sitä sen enempää. Vastaus: ei. Alla olevasta kuvastaa voi havaita tätä galaksit ja hermot räjäyttävää varinaa (varisemista?).
Yläluomen jälkeen sama homma tehtiin alaluomelle. Elf, cremepohjustus ja kuparia päälle, hienoinen häivytys, koska liika häivytys syö koko luomivärin olemassa olon. Tän operaation jälkeen silmät näyttääkin kauniin tulehtuneilta ja sehän on just se, mitä tällä haettiin. Tän jälkeen isolla puuterisiveltimellä vaan nuo kaikki varinat tiehensä, hieman lisää puuteria silmän alle ja valamis, no ei ihan.
Tän jälkeen varovainen häivytys yläluomella, ei taaskaan liikaa, koska muuten palaa se toinenkin hiha ja joutu tekeen kaiken uudestaan. Hitosti ripsiväriä peittämään tätä darrasilmästä värivalintaa ja avaamaan katsetta. Nyt voi oikeasti sanoa, että valmista tuli.
No okei, kulmat vielä kuosiin ja se on siinä. Hirveä homma yksinkertaisen silmämeikin kanssa. Tästä huomaa taas sen, miksi mielummin sijottaa laadukkaisiin luomiväreihin, kun tappelee huonojen ja halpojen kanssa. En nyt sano, että halpa on aina huonoa, mutta ei enää ikinä tälläsiä luomivärejä. Ps. kivat ripsarisotkutkin viel silmän alle ja hämähäkkiripset, jepjep. Hyvin meni taas omasta mielestäni.

Jos ei muuta niin tää kuparinen silmämeikki sopii kivasti tän keltasta puskevan vaalean hiuksen kanssa. Kyllä on kammottava hirvitys sitten kerrassaan. Tän tekstin kirjottamisen jälkeen mun tekis oikeasti mieli viskata tolla paletilla vesilintua.

-Mari

sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Hutiostokset II

Mitähän paskaa sitä on taas tullut ostettua? Eli huonoja hankintoja ruoditaan taas. Hintahaarukka tällä kertaa tuotteilla on aika suuri. Osuuko kohdalle yhtäkään sutta lampaan vaatteissa, jonka olisit päästänyt sisälle omaan asuntoosi?

lauantai 27. helmikuuta 2016

Kotini Parhaimmat Yksityiskohdat

Ajattelin rauhallisena lauantaina kirjotella teille niitä juttuja, jotka on omasta mielessäni tässä asunnossa parhaita yksityiskohtia ja tuntuu, että ne tekee tästä asunnosta kodin.
Mulla on täällä asunnossa aika paljon olutpulloja, jotka toimii kynttilänjalkoina tarvittaessa. Hamstraan myös vanhoja kameroita aina, kun niitä tulee kirppiksellä halvalla vastaan.
Koko asunnon läpi taitaa mennä jokin mystinen militariateema näin, kun jälkeenpäin miettii. Nauratta vähän, etten aikasemmin ole edes tajunnut koko asiaa.

Tää taulu tarttui joskus mukaan niinkin eksoottisesta paikasta, kun HongKong, siis se suomalainen krääsäkauppa. Noi kuvat on sarjakuvalehtien kansia jostain50-luvulta.

Asunnossa on myös aika paljon kaikkia pieniä kortteja ja tauluja. Nää yläpuolella näkyvät löytyi meidän rappukäytävästä ja ne sai mut naurahtaan, joten nappasin ne mukaani.
Tää kortti oli meillä jo Vaasankadun asunnossa, mutta se muutti mun mukanani tänne Kortebottomiin.
Vanha röökimainos päätyi eteisen vaatekaapin oveen piristämään jo valmiiksi retromaista ympäristöä.
Huomaa, mitä magneetit on vuokranantajan ja mitkä todella huonoa huumoria sisältävät mun ostamia. Mä en voinut kun nauraa tolle Bloody Mary ja toiselle samanlaiselle magneetille kirppiksellä, joten pakkohan ne oli ostaa. Tuo hymyilymagneetti on vuokranantajan jättämä ja noh, ei ehkä edusta mun ajattelua mitenkään päin :D 


Tältä näyttää mun koti tarkemmin tarkasteltuna. Nää on osa niitä tärkeimpiä juttuja mulle tällä hetkellä sisustuksessa ja sellasen kodikkuuden luomisessa.

-Mari